|
Lapsi on talo jota vanhemmat asuvat. Miten kirkkaita pienet esineet, miten leluja käy sääliksi, pieniä vaatteita sikin sokin lattialla, tuolinkarmilla, pöydänkulmalla, ja pieni kivi on pantu ikkunalaudalle kasvamaan, kiven sisällä seitsemän talven pakkaset, isoisä kantoi sitä taskussaan seitsemän sukupolven paino, sileä, kevyt kivi. Talo rakentaa sisälleen toisen talon, käytävät, salahuoneet, kammiot ja kellariloukot, pienten salaisten komeroiden rivit, pienten luukkujen kätketyt kaartit. Talo talon sisällä rakentaa sisälleen labyrintin jota Minotauros vartioi jolle lapsi syöttää itsensä, sormensa, silmänsä, nenänsä, varpaansa, korvansa, kantapäänsä, pienen napansa, sattuvat kasvukivut syötetään Minotaurokselle, kuolemisen kivut. Älkää kulkeko kuin omassanne, koputtamatta.
|