SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

JYRKI KIISKINEN (s. 1963) toimi Nuori Voima –lehden vastaavana päätoimittajana vv. 1991-1994 ja Books from Finland –lehden päätoimittajana vv. 1995-2000. Hän on ikäpolvensa keskeisiä kirjallisia vaikuttajia. Hän on julkaissut viisi runokokoelmaa, kolme romaania ja kolme lastenkirjaa. Kiiskiselle on myönnetty Eino Leinon palkinto v. 1992, Kalevi Jäntin palkinto v. 1994 sekä Yleisradion Tanssiva Karhu –palkinto v. 2000.
MITÄ ON TOTUTUN TUULILASIN TAKANA
Kello neljä 

En tiedä miksi räjähdin
vuoteessa nauruun, mutta
joku vastasi heti ulkoa, kuin
olisi tajunnut ikuisuuden,

nauranut vailla kaunaa,
ottanut osaa juhliin, yhtä
julmasti kuin muuan sankari,
jonka käskettiin kannattaa

kattoa, kun salissa pidettiin
vielä puheita, kun ilveilijä
raapi vatsaa ja kohotti maljan
isännälle, kun nainen nosti

hametta, koko metsä nauroi,
ja jokainen demoni kirjoitti
kynnellään historiaa, josta
nauru hänet itsensä vapautti.

Äkkiä kello löi neljä, enkä
kuullut kuin sydämenlyönnit,
systolen ja diastolen kohinan, 
mutaisen suiston vuorovedet,

syntymän, kuoleman unettomat
inahdukset, solunesteen virrat,
tähtien sykkeen, eläimen käpälät,
kun se tassutteli räsymatolla,

tasatahtia, lähestyi suden hetki,
lakeudella mikään ei liikkunut,
ukkospilvi puristi otsaa, tuuli
tyyntyi, heinikko lakkasi suhinan, 

sokeri jähmettyi, äkkiä salama
pysäytti sydämen, yhdellä iskulla,
yhdellä kiskaisulla käsi repi
tyynynpäällisen, ruumis nousi

istumaan, sängyssä, suu huusi,
ulvoi alkueläin, evoluutio.
Hän seisoi edessäni suorana,
taustapeilissä auto lähestyi

iski minua yhä uudestaan
valtavalla rautanyrkillä perään,
niin että sanoja sikisi, auto
nousi ilmaan: lentokone,

runoratsu laukkasi päin pylvästä,
mykkyyttä, tuulilasi meni
säröille, lensi ulos yhtenä
levynä, jäi konepellille,

taustapeilissä auto lähestyi
taas, näin kuinka lensin 
vihreään lehvistöön, mielessä
kaksi erillistä muistoa:

niin muisti hajottaa ajan, jotta
voi katsoa mennyttä totena,
kestää sen juuri ja juuri: hän
kumartui ylitseni, sanoin jotain.

Ruumiinvalvojaisissa huulet 
liikkuivat, lasin takana seisoi
vaalea poika jonka tunsin,
vaikka hänestä oli jo tullut mies.


I (sarjasta Maisema särkyneen...

II

III

IV

V

VI

VII

VIII

IX

X

XI

XII

XIII

XIV

XV

XVI

XVII

XVIII

Veli

Kello neljä

Laulu

I-V

Huimaus

Enemmän tai vähemmän

Radio

Puheen jälkeen

Guru

Metodi

Etääntyminen

Verijäljet

Sen jälkeen

Puhe

Toivomus

Ero

Kertomus

Kun tuuli puhaltaa hyönteiset

Joku muu

Yön tunnit

Riisuutumisen vapaudesta

Ei kukaan

Putoan ylös

Kadotettu maa


 
Kokoelmasta Kun elän, 1999.