|
XVI
Särkyneen tuulilasin takana esineet repeävät irti nimistään,
etkä tiedä edes kotiin palattuasi mihin tänään käyttäisit sytytintä,
kolikoita tai autovahaa. Mutta siinä sinä istut, luisessa luolassasi
ja katsot kuinka edessäsi virtaa. Et voi enää valita. Et valita.
|