SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

MARKKU PAASONEN Markku Paasonen (s. 1967)
on helsinkiläinen kirjailija. Hän on julkaissut neljä runokokoelmaa. Hän on opiskellut filosofiaa ja teologiaa Åbo Akademissa, Turun yliopistossa sekä Oslon ja Münsterin yliopistoissa ja opettanut kirjoittamista mm. Kriittisessä korkeakoulussa ja Oriveden opistolla sekä toiminut Nuori Voima -lehden päätoimittajana.
J. H. Erkon runopalkinto 1997 Aurinkopunos-kokoelmasta. 2002 valtion kirjallisuuspalkinto teoksesta Voittokulku.

http://dbgw.finlit.fi/fili/bff/301/inkala.html
A Constantly Turning Baroque
Kaupunki nousee merestä 

Savuna kohosi kaupunki kattojensa ylle, kohosi terva ja häkä, keuhkosyöpä ja toinen toistaan hirveämpien sairauksien runtelema kardiovaskulaarinen järjestelmä, kitisten ja lonksuen, hitaasti kääntyi tähtien ruosteinen pyörä savupylvään ympäri, oi sydän, sydämeni, sinä nousit paukkuen ja aivastellen, kuin epäkesko kuu kohosit voimalan savupiipun takaa, kammiot väristen nousit sairaalavuoteelta ja maalasit punaisiksi verettömät kadut, rakkautta pulputen pomppasit rintalastan alta, oi hunajakuu, oi valkosipulisydän, sinun iskujesi alla jatkoi ylösnousemustaan raajarikko kaupunki, tuhansia vuosia kestävää lian ja tautien ohimarssia, hengitti kuin viimeistä päivää, vuodatti henkensä koirille ja kerjäläisille. Minä en usko henkeen, mutta lihaan minä uskon ja limaan. Ja ylösnousemukseen: nyt nousee hien ja rasvan peittämä ruumis maan syvimmästä valtamerestä, nousevat pikkuaivot ja selkänikamat, nivelkivut ja vatsakatarrit, loiskasvejaan karistaen nousee tämä riemua tursuava ruumis ja kaikki mitä se on syönyt, nousee, vaikka ei olisikaan viimeinen yö, tuomiokirkon tornin takaa suuri maitoinen mozzarellapallo ja valaisee torin.


Vapaus

Oodi hiuksille

Voisin kertoa

Laskoksia

Piiri

Tiamat

Tapaaminen

Film noir

Valkoista

Lahja

Putoaminen

Oodi kaatopaikalle

Kirja

Viimeinen tehtävä

Hakaniemi

Kaupunki nousee merestä

Kyllä


 
Kokoelmasta Lauluja mereen uponneista kaupungeista, 2005