SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

CLAES ANDERSSON CLAES ANDERSSON (s. 1937) on suomenruotsalainen kirjailija, muusikko ja psykiatri sekä entinen kulttuuriministeri ja kansanedustaja. Andersson on kirjoittanut kaksikymmentä runokokoelmaa sekä lisäksi proosaa, näytelmiä, kuunnelmia, kolumneja ja arvosteluita. Hän on julkaissut myös poliittiset muistelmat. Andersson debytoi runoilijana Ventil-kokoelmallaan vuonna 1962. Toistaiseksi tuorein runokokoelma Tidens framfart on vuodelta 2005. Vuonna 2006 Anderssonilta ilmestyi romaani Saltomortal.
RAKASTAJA JA YHTEISKUNTAKRIITIKKO
Kuin mitään ei olisi tapahtunut 

Sairaalan puistossa minä kerään hohtavaa keltaa
ja punaa.

Vien ne kotiin silmäterässäni ja katson seinille,
miten hohtava antaa niille värin.

Aivan lähellä on suljettu osasto
jossa joku yhä heittäytyy seinää vasten.

Myös unessani porttivahti, intellektuelli,
on lukinnut itsensä sisään.

Monet niistä jotka vierailevat luulevat että me
emme elä talven yli.

Minä näytän heille herbaarioni johon olen prässännyt
joitakin hyvin pieniä ihmisiä.

Tulevia tarpeita varten, arvelee joku. He palaavat,
palaavat puuhiinsa kuin mitään ei olisi tapahtunut.


Herään ja uskon olevani taivaassa

Sataa lunta

New Yorkin viemäriverkostossa...

Kun olet kuollut...

Kuin ranta me harjoittelemme puh...

Kuka se oli joka...

Koko yön me puhuimme kuolemasta

Keskustelua öisellä verannalla

Minun syntyessäni Helsinki...

Andersson

Uusi teologia

Mutisee itsekseen

Huonetoverit

Kun ihminen särkyy

Patsasoppia peruskouluille

Isoäiti oli karvainen ja ironinen

Kuin mitään ei olisi tapahtunut


 
Som om ingentinghänt, 1964 
Suomentanut Pentti Saaritsa