SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

CLAES ANDERSSON CLAES ANDERSSON (s. 1937) on suomenruotsalainen kirjailija, muusikko ja psykiatri sekä entinen kulttuuriministeri ja kansanedustaja. Andersson on kirjoittanut kaksikymmentä runokokoelmaa sekä lisäksi proosaa, näytelmiä, kuunnelmia, kolumneja ja arvosteluita. Hän on julkaissut myös poliittiset muistelmat. Andersson debytoi runoilijana Ventil-kokoelmallaan vuonna 1962. Toistaiseksi tuorein runokokoelma Tidens framfart on vuodelta 2005. Vuonna 2006 Anderssonilta ilmestyi romaani Saltomortal.
RAKASTAJA JA YHTEISKUNTAKRIITIKKO
 

Isoäiti oli karvainen ja ironinen
Sieppasi omissa hautajaisissaan kauhan
kirkkoherran kädestä — kolautti
kolmesti arkunkantta
Hän inhosi liikafiksuja keskusteluja
ja joka kerta napauttaessaan aamulla kananmunaa
hän katsoi merkitsevästi isoisää
Nuorempana isoäiti
käytti toki pitkiä hameita — alaspäin pitkiä
Ylös tullessaan ne yltivät tuskin polviin
Niistä lukemattomista lapsista jotka hän pusersi maailmaan
oli puolet karvaisia
ja puolet ironisia
En minä muista tätieni lukumäärää
mutta muistan kyllä lasiverannan
mustanaan tätejä jotka aivastelivat ja jahtasivat tsetsekärpäsiä
Se oli 40-luvun alussa
kun saksalainen torpedovene törmäsi minun ahvenkariini
Sitä ei ollut merikortissa
ja se oli suuri tapaus minun elämässäni


Herään ja uskon olevani taivaassa

Sataa lunta

New Yorkin viemäriverkostossa...

Kun olet kuollut...

Kuin ranta me harjoittelemme puh...

Kuka se oli joka...

Koko yön me puhuimme kuolemasta

Keskustelua öisellä verannalla

Minun syntyessäni Helsinki...

Andersson

Uusi teologia

Mutisee itsekseen

Huonetoverit

Kun ihminen särkyy

Patsasoppia peruskouluille

Isoäiti oli karvainen ja ironinen

Kuin mitään ei olisi tapahtunut


 
Staden heter Helsingfors, 1965 
Suomentanut Pentti Saaritsa