SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

CLAES ANDERSSON CLAES ANDERSSON (s. 1937) on suomenruotsalainen kirjailija, muusikko ja psykiatri sekä entinen kulttuuriministeri ja kansanedustaja. Andersson on kirjoittanut kaksikymmentä runokokoelmaa sekä lisäksi proosaa, näytelmiä, kuunnelmia, kolumneja ja arvosteluita. Hän on julkaissut myös poliittiset muistelmat. Andersson debytoi runoilijana Ventil-kokoelmallaan vuonna 1962. Toistaiseksi tuorein runokokoelma Tidens framfart on vuodelta 2005. Vuonna 2006 Anderssonilta ilmestyi romaani Saltomortal.
RAKASTAJA JA YHTEISKUNTAKRIITIKKO
 

Kun ihminen särkyy
ajatukset kaikkoavat hänestä kuin kohmeiset varpuset
Siemenet valuvat hänestä hitaasti ja hän kovertuu tyhjäksi
Se käy niin hitaasti ettei hänen äitinsäkään
ehdi huomata mitään
Hänen itkunsa ei kuulu enää, kyyneleet
ovat jäätyneet kiinni hänen menneisyyteensä
eikä hän ole kukaan
Me huomaamme vasta kun hänen silmänsä
ovat poissa, katse hyytynyt
Vielä vähän aikaa hän kulkee edelleen
kuin liikkeen omalla voimalla
Kun hän seisahtaa
hänen ympärillään tulee hiljaista
Hän se oli, hän se oli jossa kerran
piili ilon rakkauden yhteenkuuluvuuden
kaikki mahdollisuudet


Herään ja uskon olevani taivaassa

Sataa lunta

New Yorkin viemäriverkostossa...

Kun olet kuollut...

Kuin ranta me harjoittelemme puh...

Kuka se oli joka...

Koko yön me puhuimme kuolemasta

Keskustelua öisellä verannalla

Minun syntyessäni Helsinki...

Andersson

Uusi teologia

Mutisee itsekseen

Huonetoverit

Kun ihminen särkyy

Patsasoppia peruskouluille

Isoäiti oli karvainen ja ironinen

Kuin mitään ei olisi tapahtunut


 
Bli, tillsammans, 1970 
Suomentanut Pentti Saaritsa