|
Monesti näin hänen seisovan puun alla, kun ketään ei ollut näkyvissä, hän tuli esiin, käveli pensaassa keinuvan lintulaudan luo, pysäytti sen kämmenelle, ojensi kätensä, noukki siemeniä, pisti suuhun ja näytti puhelevan linnuille, ohuet hartiat keveästi ilmassa käännähti pois puitten suojaan.
|