SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

ANNUKKA PEURA (s. 1968) esikoiskokoelma Kaaoksen matkustaja sai J. H. Erkon palkinnon vuoden parhaana esikoisteoksena 1989. Toinen runoteos Erotus ilmestyi kuuden vuoden jälkeen v. 1995 ja se sai Kalevi Jäntin palkinnon. Peura tutkii muistia sekä kokemisen ja kielen suhteita: milloin sana irtosi esineestä ja tunteesta? Peuran vuolaasti assosisoivat runot kurottuvat kielen tuolle puolen, mutta samalla kielen ja runon oma rakenne pitää niitä tällä puolen.
TUTKIMUSMATKAILIJA KULTTUURIPERINNÖN KIRJASTOSSA
Rannalla 

Hän istuu kahvilan tuolissa puvussaan kaikki meren värit
kun ohikiitävän auton valopylväs saavuttaa hänet
peilin reunaa liukuvien kaltevien kirjainten nopeudella
hetkenä, jolloin pääni kohoaa lautasen viisareiden viereltä 
nuokkuvana kuin ranunculus:

harmaa: älä toivo
lehtivihreä: ihmeitä vastaanotetaan
taivaan asuurinsini: katso minua -

Kellon lasi on auki,
lintu lentänyt tiehensä tunnit nokassaan.
Mitä minä täällä teen,
ja miksi valitsit juuri tämän kohtaamisemme ajankohdan,
ja missä ovat minun kasvoni,
kasvoni - missä? Ja mitä on menneisyys
(työtä, tarjoilija nyökkää ja käärii kolikot taskuunsa)

sulaneiden kellotaulujen baabeli?

Ja ihme tapahtuu: hän lähettää minulle lennossa silmiensä terät
jotka on omin käsin vuollut lapis lasulista.

Sillä lintu ei ole kamerassa vaan katseessa,
ja mitä on aika, näen hänen katoavan jossakussa toisessa
joka on kauniimpi, (ah niin paljon kauniimpi),
eikä häntä enää ole, tuolia ei enää ole,
hän on onnellinen ilman ruumistaan
ja valmistautuu palaamaan ensimmäiseen olomuotoonsa:

pienet meritähdet värisevät hänen silmäluomillaan
ennen kuin loiskahtavat takaisin osterikeittoon

kahvilan tuolissa hän on muuttuva hapeksi ja vedyksi jälleen.


Tunnustuksia [1-12]

Tunnustuksia [13-24]

Spinozan tulppaanit

Rannalla

A propos Kavafis