1.
Kukka aukeaa, sen kasvot valoon käännetyt valoa valkoisemmat.
Kaikki ympäriltä katoaa, kadut, puut. Kaikki on kirjoitettu.

2.
On kirjoitettu, joka tuhannes vuosi kukkivat pensaat tulisin kielin.
Ja kukan nimi on Dolores ja hän on kauneus ja hän on kipu.

3.
Ja kukan nimi on Dolores.
Hän ruusujen ritari on
ja hyasinttien hidalgo:
hän tänään on kuolematon...

4.
Ei kuole hän tänään,
on käsi kasvoilta hetkeksi riisunut pois epätoivon.
Ja haava joka tulvii tulvii sisäänpäin, nukkuu.

5.
Hänen kasvonsa
minun käteni
ja kaikki mikä on.

6.
Dolores ruusupuussa
Dolores linnunlaulussa
Dolores olkapään kuopassa
Dolores suudelman suussa

7.
Syvältä hän saapuu itseensä.
Silmäluomilla pienet meritähdet yhä värähtelevät.
Hänen aurinkonsa on suuri ja pupillinsa pieni.

8.
Hänen aurinkonsa värjää hiusten perihelionin.
Hänen vaatteensa taipuilevat vartalon kultaisilla dyyneillä.

9.
Sylissä torsona, hiukset kaulan kahden puolen
hän on hän on hän on

10.
Nämä ovat: illat, joissa vielä viipyvät ohikulkijoiden varjot.
Tuoksut, jotka laskostavat terälehtensä sateen alle.
Niiden laakealla keskustalla, luisena ja totisena, pieni kuolema.
Ja pieni d.

11.
Hän seisoo yksin ajatuksen rannalla.
Silmien ympärillä mustat renkaat leviävät.
Pensando en la muerte.

12.
On oltava aurinko tai ei mitään, sanoo Dolores.