|
Kasvoni veden pinnalla, mieleni purjeet avoinna Virta kuljettaa hitaasti, puhuu pilvistä, sen kylmä on yön kieltä. Laituri etääntyy, törmään kaisloihin, muistelen viimeöistä unta.
Oi täysiverinen kuu. Näin olen ennenkin etsinyt, näin etenen, liikutan todellisuutta
Näin viileästi lämpimästi unohdamme, nousemme kuten nousimme vedestä miljoona vuotta sitten, olemme samat, löydämme saman rannan, otamme tukea kuusta.
|