SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

JUKKA KOSKELAINEN (s. 1961) esikoiskokoelma Kierros ilmestyi vuonna 1995. Sen jälkeen hän on julkaissut kokoelmat Erään taistelun kuvaus (1997), Niin lavastetaan lännen taivas (2001) ja Mitä et sano (2005). Niiden lisäksi häneltä on ilmestynyt esseekokoelma ja useita käännöksiä, mm. Octavio Pazin ja Paul Celanin runoista. Koskelaiselle on myönnetty Eino Leinon palkinto vuonna 1992, Kalevi Jäntin tunnustuspalkinto vuonna 1995 sekä Einari Vuorela –palkinto vuonna 2000.
KADOTETUN PYÖRTEISET KERROSTUMAT
Kun levä ei enää kuki 

Käymme tunnelien läpi, meissä kaikissa toinen elämä
odottaa puhkeamistaan. Saman meren pimeä hyöky.

Voidaan sanoa: valtio on paha myrkkyjuuri, työntyy siihen
mikä pitäisi jäädä yksilön tai muun yksikön puutarhaksi.

Mutta kun juuren leikkaa, käy maan alla kova kuhina,
ja pian moni aina valmis tuholainen valtaa kamaran.

Se vertauskuvista, ne vain rikkovat rytmin. Toinen meri,
rantapenkereen ja vallituksen takana, odottaa siteissään.

Tahdon nähdä miten alkaa toinen elämäsi. Silloin olet
jo hyvin kaukana, mutta viestisi jäävät voimaan.

Toinen meri on liian ankara kuva, liian tosi
ja liian petollinen kuin kaikkivaltiaan kärsivä kuvastin.

Tai sitten suuret rattaat määräävät tahdin, niiden koukut
ovat aina samat: putoamisen huimaus, rakkauden tyrmäykset.

Jokin suuri kone käy. Voin sentään päättää etten
mene mukaan välttämättömyyksien sotkuiseen verkkoon.

Silti kaipaan toista merta. Tulkoon tulvana, raivotkoon ruoskana,
ainakin se repii pidäkkeet, ja voi palata luonnontilaan:

raivoa, rynnäkköä, väkevä imu kohti reikää taivaankannessa.


Traveloque

lähemmäs merta lähemmäs sineä

ei ainoa tähti ei merten majakka

ajelehdit hiekkaa

Nyt

Mietelyriikan luonnos

Öinen rukous

Illallisen aikaan

jos kerran olet siinä

Kun levä ei enää kuki

... etkö näe muutosta auringossa

Myös tänään

Etelän risti

Matkustaja

Puoli yötä

Ultramar

Miekat

Kuumeen jälkeen

Unen jälkeen

Tuntematon tekijä

Kehätien elegia

Juhlaruno 7.5.1994


 
Kokoelmasta Erään taistelun kuvaus, 1997.