SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

AGNETA ENCKELL (s. 1957) on julkaissut seitsemän runokokoelmaa. Enckell on tehnyt myös teksti/ääni/musiikki-ohjelmia näyttämölle ja radioon yhteistyössä säveltäjä Patrick Koskin kanssa. Näihin teoksiin kuuluvat mm. Ord har hål (Sanoissa on reikiä, 1990), No Solution (1996), Icebice/paradis (1999), No Name (2000).
LÄPI HALKEAMIEN, LASIN JA KIVEN
 

toiste         askeleita yli
  nsa kasvot            hiekan   sade
  käy hiekk             taipuu pihdeissä    olevilla kasvoilla
avaloon hhei        kaari, pilvi          askeleessa yli
jasta                   kuin kala            naarmuttavan 
    en kohti            loistaa


                  kuin ikkunaruudussa hiekan ja rannan välissä kulkee
valonsäde   
                   kuurosta,


                  jäljissä yli hiljentyneiden kasvojen jotka 
                                                      peilautuvat

                                                                                                                                                            lasi
                                                               ssa,      hiekassa...

                  ääni joka murtuu, kohti...


varjoja,
askeleista  yli         taipuneina,
                hohtaen  ja
  kuollen sii
                  pi vajo
  ten, läpi                              naarmuttavan, kas-


(levottomasti punastuva sydän!)

sua kohti

kohti maata

toiste

(vot:

välkkyvä siipi

jotain on viety kasvoistasi

hallitsematta

(mädänneiden lehtien tuoksu

sillä välin kun kaikki

ja kaupunki

vai mikä on matkan paikka?

tikittää

Huulia

se on aika

että linnut, lähde

missä olemme?

niin selvästi

huuto joka leikkaa

oli jotakin minkä kielsin

hetki

ja se tapahtuu


 
Kokoelmasta åter (jälleen), 1994. 
Suomentanut Jukka Koskelainen.