SUOMEKSI | SVENSKA | ENGLISH | FRANÇAIS | DEUTSCH | ESPAÑOL | ITALIANO

JUHANI AHVENJÄRVI

CLAES ANDERSSON

EVA-STINA BYGGMÄSTAR

TOMAS MIKAEL BÄCK

AGNETA ENCKELL

MARTIN ENCKELL

TUA FORSSTRÖM

PENTTI HOLAPPA

JOUNI INKALA

RIINA KATAJAVUORI

JYRKI KIISKINEN

TOMI KONTIO

JUKKA KOSKELAINEN

LEEVI LEHTO

HEIDI LIEHU

RAKEL LIEHU

LAURI OTONKOSKI

MARKKU PAASONEN

ANNUKKA PEURA

MIRKKA REKOLA

HENRIKA RINGBOM

PENTTI SAARITSA

HELENA SINERVO

EIRA STENBERG

ANNI SUMARI

ILPO TIIHONEN

SIRKKA TURKKA

MERJA VIROLAINEN

KJELL WESTÖ (ANDERS HED)

TOMAS MIKAEL BÄCK (s. 1946) on suomenruotsalainen runoilija. Jo esikoiskokoelmassa Andhämtning (Hengitys, 1972) näkyy hänen kiinnostuksensa itämaiseen ajatteluun ja runouteen mm. haikumuodon käyttönä. 1980-luvulla lähtökohta muuttui avoimemmaksi, päiväkirjanomaiseksi (Språngmarsch på stället, Juoksumarssia paikallaan, 1985). Lyhyiden runojen, proosarunojen ja aforismien rinnalla ovat hänen tuotannossaan ”nonsense-runot”. Bäck on julkaissut 16 teosta, viimeisin Den sextonde månaden (2005).
KIELELLISTEN YLLÄTYSTEN MUSIIKKI
KIELELLISTEN YLLÄTYSTEN MUSIIKKI 

Tomas Mikael Bäckin (s.1946) julkaistujen kokoelmien lukumäärä kipuaa toiselle kymmenelle. Debyytti Andhämtning julkaistiin vuonna 1972. Vaasalainen Bäck muutti Helsinkiin opiskellakseen: hän opiskeli mm. pohjoismaista kirjallisuutta (svensk litteratur) Helsingin yliopistossa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa kirjastonhoitajaksi. Koulutus merkitsee ja näkyy Bäckin tuotannossa. Hänelle sanat ovat (myös runoilijoiden mittapuun mukaan) erityisen tärkeitä; kieli, sanaleikit. Substantiivit ja adjektiivit painavat verbejä enemmän, ilmaisu on usein fragmentaarista, jollain tavoin itämaista. Esikoiskokoelmaan jopa sisältyi 13 haikua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Bäck kirjoittaisi klassisesti, päinvastoin. Hän taituroi ja leikkii kielellä, ja ajatuksilla, näyttää maailman toisin siten. Kokoelmaan Trädgårdssten (1995) sisältyy huudahdus ”Nonsens som tragisk genre!” (”Nonsense traagisena kirjallisuudenlajina!”). Yhdistelmä kuvaa sellaista yhteensovittamattomuutta, joka pilkottaa Bäckin runojen takaa. Kielipelit ja yllättävät yhdistelmät ovat Bäckillä punainen lanka, se joka pysyy kokoelmasta toiseen. Joskus yhdistelmillä tavoitetaan myös ”surrealistinen”, kuten kokoelmassa Och hastigt förstå (1975); kokoelma Regnljus och snö (1984) puolestaan päättyy nonsense-runojaksoon.

Yhdessä haastattelussa Bäck sanoi kirjoittavansa ilmaistakseen ulkopuolisuuttaan, niin kuin runoilijat usein. Kontakti löytyi kuitenkin kirjoista: Gunnar Björling on merkinnyt Bäckille paljon, samoin Paul Celan. Mutta mistä Bäck kirjoittaa, ja mistä lähtökohdasta käsin hänen runonsa parhaiten aukeavat? Hän kartoittaa ihmismieltä, mutta pikemminkin filosofisesti kuin psykologiaan nojaten, vaikka hän tuntuukin ammentavan omasta elämäntilanteestaan, reflektoivan itseään, minuuttaan. Bäck on itse painottanut itämaisen filosofian osuutta ajattelussaan, runoudessaan. Se näkyy jonkinlaisena hiljaisen kuuntelemisena, ja hiljaisena kuuntelemisena, sanojen harkittuna säästelemisenä, ”De lätta orden väger/ som sten” (”Keveät sanat painavat/ kuin kivi”), hän on kirjoittanut. ”Itämaisuus”, jos niin halutaan, näkyy myös aiheissa ja motiiveissa. Läpi tuotannon vesielementti kaikkine muotoineen näyttäytyy merkityksellisenä. Sade, myös lumi. Bäckin runous on sarja keskittyneitä huomioita, aforismikin tuntuu luontevalta määritelmältä joskus, toisinaan ollaan lähellä päiväkirjan merkintöjä. Itämaisen ohella musiikki on merkittävällä sijalla Bäckin tuotannossa: klassinen musiikki ja jazz, mainintoina ja niminä, kuten esimerkiksi kokoelmassa Sol-sordin (2000).

Tomas Mikael Bäckin kokoelmat: Andhämtning (1972), Och hastigt förstå (1975), Början av ett år (1977), Tills vi äger våra liv (1980), Denna dag (1982), Regnljus och snö (1984), Språngmarsch på stället (1985), Flytande avsatser (1986), Frågare! (1988), Spånkorg (1990), Trädgårdssten (1995), Memoarer och annan dikt (1997), Sol-sordin (2000), Väggvitt (2003), Den sextonde månaden (2005).

Janna Kantola


Keskikesän kukkaro

Kahlannut vedentuoksu kurkussa

Vedenpaisumuksen aikoina

En löydä floraa

Tiedän mitkä runot tapetaan tänään

Tuli hiljaista, kojussa

Kaapii ruosteetonta

Mitä olisin kaivannut

Minkä unohdin

Japanilaiset kaunottaret

Sanalasku pilvien lomassa

Taivuta pääsi polkua

Miksi juuri Kyyjärvelle

Suhteemme oli tuomittu loppumaan

Viimeinen huviretkemme kahdestaan

Ystäväni ja kollegani

Lähellä hautausmaan porttia

Kahtena viimeisenä vuotena